Mierontie / Path Of The Outcast Songtext

von Värttinä

When the one who bore me disappeared,
My own mother ? no more to be near me ?
I was abandoned by my own dear kin,
My own brothers were strangers to me.

From my home I was banished,
My own kin drove me forth,
Drove me away with birch-rods!
I was cast out to roam the sandy ways.

Wretch that I am I wandered, how I wandered,
Hunger my companion, wasting away, wasting away.

A wretch, a wanderer of the moon, I moan, I moan my suffering ?
A wretch without a home or fire to warm me.

Poor soul that I am I wandered, how I wandered,
Hunger my companion, wasting away, wasting away.
I cry in the frosty night, all day long I cry.
Numbed by cold I whimper, blubber like a baby.

Where shall I go, where shall I travel?
Oh misery me, how far must I wander?

Split me, oh lightning!
Thunder-god, highest of gods, strike me!

- - - - -



Kun ol kantajani kaonnu
oma emo eestynyt
Hylkäsi hyvä sukuni
omat veljet vierastui

Pois miut koista karkotettiin
ainut suku ajeli
koivunvitsaset käessä
hiekkatielle miut heitettiin

Jouvuin kurja kiertämään
kurja kiertämään
nälän kanssa nääntymään
nääntymään
Jouvuin kurja kiertämään
kurja kiertämään
nälän kanssa nääntymään
nääntymähän

Kurja kuun kulkija huudan
valitettelen vaikeuttain
Ei oo kurjalla kotia
valkeutta vierellään

Jouvuin kurja kiertämään
kurja kiertämään
nälän kanssa nääntymään
nääntymähän
Pakkasessa parkumaan
päivät parkumaan
viluisena vonkumaan
vonkumahan

Minne mennä minne matkota
kuinka kauas kurja kulkea?

Salama satuta
Ukko lyö ylinen Jumala